Bouncers-kasvatti Heikki Vänttinen Amerikassa

Jenkkifutiskauden päätyttyä täällä kotimaassa, suuntasi Bouncersin kauden parhaaksi puolustajaksi valittu Heikki Vänttinen Yhdysvaltoihin, haaveenaan pelata amerikkalaista jalkapalloa lajin emämaassa. Alla Heikin kuulumisia:

Terveisiä kylmään koti-Suomeen täältä Ohion tasangoilta!

Ensin vähän taustaa. NFL-pelejä aikani seurattua aloitin jenkkifutiksen pari vuotta sitten Mikkelin Bouncersissa ja täten voinkin ylpeydellä kutsua itseäni ”portsareiden” kasvatiksi. Suhteellisen pienessä joukkueessa pelin perusasiat oli hyvä opetella ja kyseisten kahden kauden aikana koko joukkue kehittyi lajin saralla todella paljon niin yksilötasolla kuin myös ryhmänä. Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan, ja näin tuli myös meikäläisen aika lähteä maailmalle viimeistelemään oppivelvollisuuteni Mikkelin Aalto-yliopistossa. Puolen vuoden visiitin kohteeksi valitsin pienessä Adan kaupungissa sijaitsevan Ohio Northern-yliopiston, koska amerikkalaisen yliopistokokemuksen lisäksi elättelin toiveita koulun jenkkifutisjoukkueeseen pääsystä. Otettuani yhteyttä valmentajiin, selvisi että joukkueessa oli kuin olikin tilaa puolustuksen takakentällä ja heti kampukselle saavuttuani liityin joukkueen vahvuuteen.

Alusta pitäen koko organisaatio on ollut äärimmäisen vastaanottava ja olen päässyt osaksi joukkuetta aivan samalla tavalla kuin kuka tahansa amerikkalainenkin pelaaja. Harjoitusten, tapaamisten ja kaiken oheishärdellin määrä yliopistotason urheilussa on täällä melkoinen. Joka päivä koulun jälkeen mennään suoraan viimeiseltä tunnilta ns. ”position meettiin”, jossa jokaisen pelipaikan valmentajat käyvät läpi videolta edelliset harjoitukset ja painotetaan erinäisiä asioita pelikirjasta. Suoraan position meetistä mennään stadionille jossa pidetään noin parin tunnin mittaiset harjoitukset. Puitteiden voi todellakin sanoa olevan kunnossa, sillä tälle kaudelle jenkkifutista varten asennettiin täysin uusi tekonurmikenttä, pukukopit ovat ammattilaistasoa ja joukkueelta löytyvät myös omat ”trainerit” jotka teippaavat nilkkoja ja ranteita sekä hoitavat harjoituksissa ja peleissä sattuneita vammoja. Kun jokapäiväisten harjoitusten lisäksi lasketaan viikonlopun pelit ja kahdesti viikossa aamuseitsämältä tehtävä CrossFit-tyylinen punttireeni, ei koulun ja muiden menojen ohella kerkeä ainakaan tulemaan tylsää.

Mitä itse peliin tulee, on jenkkifutis pelin synnyinmailla paljon strategisempaa ja nopeampaa kuin koti-Suomessa. Vaikka Suomesta löytyy varmasti paljon pelaajia, jotka pysyisivät OAC:ssa parhaiden vauhdissa, on pelaajien taitotaso keskimäärin sitä luokkaa, että joukkuepelissä kuten amerikkalainen jalkapallo erot pelinopeudessa huomaa helposti. Viime viikonlopun vastustajan, Mount Union Collegen pelissä kautta linjan korkea yksilötaito korostui ehkä eniten. Takkiin tuli useammalla touchdownilla, mutta kun muistaa että joukkue ei ole hävinnyt peliäkään kahdeksaan vuoteen ja NFL-tähdet kuten Pierre Garcon ja Cecil Shorts draftattiin kyseisestä koulusta, voi pään silti pitää pystyssä seuraaviin peleihin valmistautuessa.

Peliajan täällä joutuu todella ansaitsemaan. Kentällä eniten viihtyneet seniorit ovat saaneet harjoitella pelisysteemiä jo pari-kolme vuotta, joten kuukauden pohjilla Suomipojan paikka on löytynyt tähän asti penkin päästä. Viikottaisista Junior Varsity-peleistä on kuitenkin ollut hyötyä pelituntuman ylläpidossa ja harjoittelun korkea taso on kehittänyt meikäläistä pelaajana oikeaan suuntaan varmasti useamman askeleen. Pelikirjakin luvattiin Suomeen tuliaisina, eli voi olla että ONU:n pelejä nähdään ensi kaudella myös Suomen tekonurmilla!

-Heikki

Linkki ONU:n  sivuille:  http://www.onusports.com/sports/fball/index

 

 

Bouncersin vuoden parhaat palkittiin

Bouncersin kauden päättäjäisiä vietettiin ravintola Päämajalla menneenä lauantaina hyvän ruoan ja juoman parissa. Päättäjäisissä palkitaan vuosittain kuluneella kaudella menestyneet pelaajat ja toimihenkilöt.

Kaudella 2013 miesten joukkueesta palkinnot pokkasivat: Vuoden hyökkääjä: linjamies Paavo Korhonen,  Vuoden puolustaja:  takamies Heikki Vänttinen, Vuoden juniori: takamies Eemeli Manninen, Vuoden rookie (tulokas): keskushyökkääjä Ilkka Jämsä, Joukkueen MVP (arvokkain pelaaja): keskushyökkääjä Janne Tissari sekä Zimmer Trophy (pelaajien valitsema paras pelaaja): RB Ilkka Jämsä.

Naisista palkintopöydältä kotiin viemisiä saivat: Vuoden puolustaja: safety Jenni ”Hobitti” Kuitunen sekä Vuoden hyökkääjä: keskushyökkääjä Iida Kaarlakoski. Tämän jälkeen alkoi Jenni ”Jepa” Miettinen show ja pöydän totaalinen tyhjennys – täysin ansaitusti. Joukkueen MVP (arvokkain pelaaja) sekä pelaajien valinta Vuoden ladyksi -pystit lähtivät koristamaan Jepan kirjahyllyä.

Naisten kapteenisto palkitsi myös omat vuotuiset valintansa ansioituneista otteista pelikentällä seuraavat jefuttaret: Kulta Lady: Maiju Gustafsson, Helmi Lady: Jenni Markkanen, Rubiini Lady: Jenni ”Hobitti” Kuitunen sekä Timantti Lady: Iida Kaarlakoski.

Vuoden Bounceriksi eli mikkeliläisen jenkkifutiksen eteen tehdystä työstä palkittiin naisten joukkueen Jenni Miettinen, joka kuluvana kesänä pelasi Suomen maajoukkueessa lajin MM-kisoissa Vantaalla.

Bouncers kiittää kaikkia seuran toimintaan osallistuneita kaudesta 2013!


Sinustako jenkkifutaaja?

Yhteydenottolomake tähän