Amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonan finaali, Rautamalja-ottelu pelattiin sunnuntaina 21.8.2016 Porin urheilukeskuksen tekonurmella.

Vastakkain olivat runkosarjan voittanut kotijoukkue Pori Bears sekä runkosarjan kolmas Mikkelin Bouncers, joka oli raivannut tiensä finaaliin kukistamalla edellisenä viikonloppuna Nokian Ghostuhuntersin Nokialla.

Kakkosdivisoonan kauden teemana oli ”taistelu Rautamaljasta”. Sitä tosiaan kakkosdivisioona tällä kaudella olikin ja eritoten Rautamaljaottelusta muodostui varsinainen taistelu.

Ennakkoon yleinen mielipide oli, että kotijoukkue marssii suvereeniin voittoon Mikkeliläisten jäädessä edellisvuoden tapaan ottelun altavastaajaksi. Mikkelin leirissä oltiin kuitenkin tehty valmistautuminen hyvin ja matkaan saatiin erittäin määrätietoinen ja voitontahtoinen joukkue.

Rautamalja-ottelu alkoi Bearsin tahdissa. Bouncersin kahden tuloksettoman hyökkäysvuoron jälkeen Pori pääsi toisella hyökkäysvuorollaan avaamaan pistetilinsä WR Ville Veneen hienolla kopilla ja sen jälkeisellä yksilösuorituksella. Lisäpiste sisään ja tilanne Bearsille 7-0.

Tämän jälkeisellä hyökkäysvuorolla Bouncers ei vieläkään päässyt pisteiden tekoon vaan joutui lentopotkaisemaan pallon. Bearsin onnistui vuorostaan omalla drivellaan saada uudet yritykset mm. Punt-Fakella, kun Bouncers pyrki liian aggressiivisesti blokkaamaan Porin lentopotkua, potkaisija otti omalla juoksullaan uudet yritykset.
Tälläkin draivilla kotijoukkueen #8 Vene otti roolia kun QB Sandhulta lähti kypärä, Vene siirtyi pelinrakentajaksi ja juoksi uusiin yrityksiin. Hyökkäysvuoron päätti Bearsin Juhani Kaskisto, joka juoksi siannahkapallon maalialueelle 6:n pisteen arvoisesti, xp sisään ja kotijoukkueen johto 14-0.

Tämän jälkeen vaihtuikin neljännes ja sisuuntunut Bouncers lähti hyökkäämään omalta 25 jaardin linjalta. Bouncers-QB #86 Henri Heiskasen johdolla hyökkäys eteni monipuolisesti niin RB #20 Ilkka Jämsän juoksuilla, kuin #88 tulokaspelaaja Iiro Paakin, #87 Olli Karhun sekä #11 Ville Roposen kiinniotoilla. Näistä herroista #11 Roponen nappasi Heiskasen heiton maalialueella kiinni ja #87 Karhu potkaisi lisäpisteen sisään, 14-7.

Pori eteni omalla hyökkäysvuorollaan aivan maalialueen tuntumaan, mutta Bearsille rupesi pallo polttelemaan sormissa ja niinpä RB Kaskistolta putosi pallo toss-pelissä, minkä Bouncersin safety #24 Lauri Mankki poimi varmasti talteen(kyseessä oli Mankin kauden 5:s fumble recovery).

Bears-puolustus kuitenkin pakotti Bouncersin lentopotkaisemaan ja porilaiset pääsivät jälleen hyökkäämään Bouncersin 30:n jaardin linjalta.

Tätä iloa ei kauaa kestänyt, vaan heti ensimmäisellä yrityksellä loistavasti pelissä esiintynyt DB #37 Jesse Matiskainen otti Sandhun heitosta syötönkatkon ja palautti pallon Bouncersin 35 jaardin linjalle.

Tätä tilaisuutta Bouncers-hyökkäys ei enää jättänyt käyttämättä, vaan mm. WR #17 Johannes Jauhiaisen n. 30:n jaardin kopilla sekä puolustuksen virheiden avittamana Bouncers pääsi tasoittamaan #86 Heiskasen heitolla. Tällä kertaa #88 Iiro Paakki punnersi pallon kopin jälkeen neljän porilaisen estelyistä huolimatta. XP Karhu, tilanne 14-14

Enempää pistesuorituksia ei ensimmäisellä puoliajalla nähty ja näin siirryttiin puoliajalle tasatilanteessa 14-14.

Toisen puoliajan aluksi molemmat hyökkäykset kävivät kertaalleen kentällä puolustusten määrätessä tahtia, kunnes toisella hyökkäysvuorollaan oli kotijoukkueen vuoro taas tehdä pisteitä. Juoksuhämäyksen myötä QB Sandhu löysi #7 Ville Ollonqvistin täysin vapaana ja näin tilaanteeksi onnistuneen lisäpisteen jälkeen 21-14 kotijoukkueen eduksi.

Bouncersin kavennus tapahtui viimeisellä neljänneksellä. Bouncers oli finaaliviikolla harjoitellut paljon lentopotkujen blokkaamista, pelaahan Bouncersissa kenties sarjan nopeimmat #18 Erkka Korhonen sekä pikajuoksuakin harrastava #17 Johannes Jauhiainen. Tämä harjoittelu tuotti tulosta ja #17 Jauhiainen pääsi blokkaamaan porin lentopotkun. Näin Bouncers-hyökkäys pääsi lähietäisyydeltä tekemään #20 Ilkka Jämsän juoksulla tilanteeksi 21-20. Tällä kertaa Karhun potku painui ohi haarukasta ja tämä jäi tilanteeksi.

Molempien hyökkäykset kävivät jälleen kertaalleen kentällä ja Bearsin toisella hyökkäysvuorolla koko pelin erittäin hyvin pelisuunnitelmassa pysynyt Bouncers-puolustus sai napattua syötönkatkon. Syötönkatkon nappasi Veneelle tarkoitetusta heitosta koko iltapäivän Ville Venettä varjostanut #18 Erkka Korhonen.

Bears-puolustus taisteli, eikä Bouncerskaan päässyt maalialueelle vaan lähti potkaisemaan kenttäpotkumaalia.
Epäonnistuneesta lisäpistepotkusta suivaantunut Bouncersin kultakenkä #87 Olli Karhu potkaisi pallon liikkeelle n. 47 jaardin päästä haarukasta ja henkeään pidättänyt porilaisyleisö joutui pettymään, kun onnistuneen potkun myötä savolaisjoukkue siirtyi ensimmäisen kerran pelissä johtoon. Tilanne Bouncersin eduksi 21-23. Pelikellossa oli tässä vaiheessa jäljellä enään n. 2 minuuttia.

Bears yritti vielä heittopeleillä päästä viemään palloa edes potkuetäisyydelle, mutta vahva Bouncers-puolustus ei antanut enää kotijoukkuelle mahdollisuuksia ja peli päättyikin #17 Jauhiasen ottamaan syötönkatkoon. Näin suuren yleisön ihmeeksi Bouncers pääsi juhlimaan Rautamaljan voittoa!!

Rautamaljan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Bouncersin pelinrakentaja #86 Henri Heiskanen. Myös #20 Ilkka Jämsä joka kuljettikin palloa moneen otteeseen varsin näyttävästikin palkittiin vastustajien DE #52 Kotron ohella hyvistä suorituksista.

Bouncersin omat sisäiset palkinnot annettiin pelin ratkaisusta vastanneelle #87 Olli Karhulle, lähes kylmiltään guardin paikalta sentteriksi siirretylle #60 Atte Häkkiselle sekä puolustuksen linjasta MLB:ksi siirretylle #92 Erkko Saariselle, joka tuntui olevan porilaisten kimpussa yhtä ärhäkästi kuin kentällä häiriköineet ampiaisetkin.

Kuten pelin selostajatkin sanoivat, Bouncers-puolustuksesta ei voi yhtä yksittäistä tekijää nostaa, vaan koko puolustus pelasi erinomaisesti yhteen. Tästä kiitos kuuluu erityisesti puolustuksen valmentajalle Mikko Hoville, joka oli laatinut erinomaisen pelisuunnitelman ja roolittanut pelaajat pudotuspeleihin lähes täydellisesti.
Aikasemmissa kohtaamisissa Bears oli aina ottanut juoksuilla tarvittavat jaardit, mutta nyt Mikkelin puolustus pystyi pelaamaan Porin juoksu-uhan suurimmilta osilta pois. Bouncers pakotti Poria heittämään ja tuloksena oli kolme syötönkatkoa. Mikkeli voitti muuten pallonmenetyksissä tilaston 4-0.

Hyökkäyksessä Bouncers pelasi monipuolista peliä ja vahva heittohyökkääminen avasi RB Jämsälle taas tilaa juoksuille.

Tosiaan Bouncers puolustuksesta tai hyökkäyksestä on oikeastaan turha lähteä etsimään niitä yksittäisiä onnistujia vaan finaali oli koko joukkueen voitto.

Jenkkifutiksen kakkosdivisioona oli kaudella 2016 erittäin tasainen. Pudotuspelijoukkueista Pori ja Nokia olivat tasaisen varmoja ja valmiita jo heti alkukaudesta, eikä heidän suorituksiinsa tullut heilahtuita kauden aikana, mikä näkyikin sarjataulukossa runkosarjan jälkeen.

Bouncersilla taas laitettiin viime offseasonin aikana käytännössä kaikki mahdollinen uusiksi, uusi valmennus, täysin uusi pelitapa sekä paljon uusia pelaajia. Bouncersin pelaamista voidaan verratakin enemmänkin turnausmuotoiseen pelaamiseen. Alkukaudesta peli ailahteli ja pelaajat vielä hakivat tuntumaa uuteen systeemiin ja toisiinsakin, mutta kauden aikana päävalmentaja Esa Suhosen sekä Mikko Hovin opein muokattiin peliä joukkueelle sopivaksi. Pudotuspeleihin lähdettäessä niin pelaajilla kuin valmentajilla oli erinomainen kemia ja kyky tuottaa pelejä vastustajan mukaan. Niinpä mestaruus ei Bouncers-näkökulmasta ollut mikään yllätys.

Nyt Bouncers vetäytyy Rautamaljan voittajana offseasonille ja treenaamaan kohti kautta 2017. Tulemme ilmoittamaan lähiaikona jenkkifutiksen peruskurssin/tryouttien ajankohdasta sekä ensi kauden sarjatasosta.

Sitä ennen kannustetaan Lady Bouncersia naisten 1-divisoonan voittoon!

Jäikö Rautamalja näkemättä? ei hätää, voit katsoa sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=DyJNeV9qJlI
(maalaa ja kopioi osoitekenttään)